Flunssaa, lätkää ja ravintoloita

Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet toisaalta tapahtumarikkaita, toisaalta eivät kuitenkaan välttämättä niin mielenkiintoisia, että niistä viitsisi enempäänsä kirjoittaa. Olen ollut viimeiset kolme viikkoa sitkeässä flunssassa, minkä vuoksi tämä aika on tullut oltua vähän fleguna. Urheiltuakaan ei ole tullut yhtä ainutta kertaa lähes neljään viikkoon, kun taas ennen flunssaa tuli useammin kuin joka toinen päivä tehtyä jotain. Taidanpa mennä lääkäriin heti huomenna.

Keskiviikkona 21.3. oli kampuksen West Mall Centressä kauppiksen Go Abroadia vastaava tapahtuma, jossa paikallisille esiteltiin mahdollisuutta lähteä vaihtoon. Ei tuntunut juuri kiinnostavan, sillä sen kahden tunnin aikana, mitä itse paikalla olin, kävi ständeillä ehkä kaksi opiskelijaa. Illalla menin sitten Rachelin kanssa matsiin, pelinä Canucks–Nashville Predators. NHL:n senhetkinen kärkijoukkue jäi Canucksien jalkoihin 2–0, eikä siinä auttanut Peter Forsberg eikä Paul Kariyakaan. Vancouverin Tommi Santala teki kauden ensimmäisen maalinsa. Peli oli ehkä vähän tylsä, vaikka onhan se aina tapaus kun kärkijoukkue jätetään nollille.

Seuraavana päivänä oli illalla Business Administration Student Societyn järjestämä banketti, joka oli ihan mielenkiintoinen. Tapahtuma oli järkätty varta vasten bisnesopiskelijoiden verkostoitumisen edistämiseksi. Minut plaseerattiin pöytään, jonka nimikkoyritykset eivät liiemmin kiinnostaneet, joten siinä mielessä illan anti jäi vähäiseksi. Tarjolla oli kuitenkin kolmen ruokalajin illallinen, joka oli ihan asiallinen jopa vähän kipeänä. Lauantaina oli bileet, joissa oli vähän outo fiilis eikä koko iltana oikein tapahtunutkaan mitään.

Sunnuntaina vuorossa oli sushi-illallinen ja lissää kiekkoa. Tällä kertaa Canucks pelasi Colorado Avalanchea vastaan. Olin ostanut tähän peliin lipun jo aikaisemmin, ja myöhemmin selvisi että vaihtareista myös Flo ja Fabi tulivat peliin. Viihdyttävä peli, paljon maaleja, Joe Sakic oli liekeissä ja Avs voittikin pelin 5-4 rankkareilla. Ensimmäinen tänä keväänä paikan päällä näkemäni peleistä, jonka Canucks hävisi, ja samaten ensimmäinen jossa suomalaispelaaja ei tehnyt maalia. Samalla taisi tulla tämän kauden NHL-kiintiö täyteen, voi olla että playoffseihin ei saa lippuja ellei ole valmis maksamaan törkeää ylihintaa. Ellei sitten Kaliforniassa satu matseja siihen aikaan kun siellä olen.

Metron ikkunasta. Oikealla Canucksien kotihalli GM Place, vasemmalla BC Place Stadium, joka toimii 2010 olympialaisten avajais- ja päättäjäisseremonioiden paikkana. Paikasta romahti tammikuun lumimyrskyissä katto, ja siitä raportoitiin mediassa Suomessa asti.


Matalan profiilin mustan pörssin lippukauppaa, mjitaaah?


Patriotismia pohjoisamerikkalaiseen malliin: Canucks-Preds Pregame Show. Jotenkin kansallislaulu ei sovi mielestäni jääkiekko-otteluiden alkuun Suomessa, mutta NHL:ssä siitäkin on onnistuttu tekemään ison luokan show. Star-Spangled Bannerin aikana yleisö on vielä rauhassa, mutta O Canada avaa äänijänteet. Edmontonissa viime keväänä pelatuissa finaaleissa ei tarvittu Kanadan kansallislauluun esilaulajaa ollenkaan, kun yleisö piti niin kovaa mekkalaa!


Canucks-Avs Pregame

Seuraava viikko meni lähinnä kampuksella flunssan kanssa tuskaillessa. Tiistaina, perjantaina ja lauantaina tuli kuitenkin jälleen käytyä ulkona syömässä, kun se kerran täällä on suht edullista ja valikoimat loistavia. Perjantaina oli myös kotibileet, joissa oli astetta enemmän äksöniä kuin edellisellä viikolla. Kampuksella oli RezFest -bileet samana iltana, joten jossain vaiheessa bileasuntoon tuli arviolta 25 random-tyyppiä kuokkimaan. Sweet. Myös jyväskyläläiset (muut täällä vaihdossa olevat suomalaiset) tuli ensimmäistä kertaa paikalle, hauskaa että tulivat.

Taas käytiin syömässä pikku annokset pastaa.

Lauantaina käytiin tarkastamassa Kitsilano, joka on Vancouverin boheemimpi kaupunginosa Downtownin eteläpuolella. Alueella sijaitsee mm. hieno hiekkaranta sekä sen välittömässä läheisyydessä alueen isompi yliopisto, University of British Columbia. Ihan biitsikelit ei tosin olleet kyseessä. Sunnuntaina paikallinen sää yllättikin taas ”iloisesti”, kun saatiin lunta pitkästä aikaa. Tämä ei tosin pitkään maassa pysynyt, mutta on tuo keli aika lailla Suomen vastaavia kylmempi viimeisen kuukauden aikana ollut.

Myös Vancouverissa osataan rakentaa itäsaksalaisittain.


Robson and Thurlow, Vancouverin kaupallinen ydinkeskusta. Tämä kulmaus on "kuuluisa" kahdesta vastakkain sijaitsevasta Starbucksista.


Syrjäkuja Broadwayn varrella. Taustalla näkyy Downtown ja sen takana Pohjois-Vancouverin vuoret.


Tylyn niminen kahvila.


Kitsilano.


Tässä kuvassa on Vancouver aika hyvin tiivistettynä: biitsi, meri, jahti, pilvenpiirtäjät sekä lumihuippuiset vuoret.


Pössyttelevä koira. Kitsilanossa tietenkin.


Enpäs ollut ennen yksityiseen laguuniin törmännyt.


Huhtikuun ensimmäisenä saatiin vielä lunta.

Sen jälkeen pyörähti käyntiin viimeinen kouluviikko ennen tenttikautta, tiimalasissa on aikaa vajaat kolme viikkoa. Aika täällä on mennyt todella nopeasti, ei halua vielä pois! Toisaalta, kun kelit on olleet vähän viileämpiä, niin reissaaminen vähän lämpimämpiin maisemiin lukukauden jälkeen on ihan paikallaan. Suunnitelmissa olisi mennä ensin viiden hengen vaihtariporukalla Seattlen kautta San Franciscoon ja Los Angelesiin. Sieltä porukka jatkaa kuka minnekin, minä lennän reiluksi viikoksi Havaijille, jonne tulee Vancouverista toisista vaihtareista ainakin Emeli, Johanna ja Youri. Sieltä mitä ilmeisimmin jatkan New Yorkiin, josta minulla on paluulento Suomeen 24.5.